Artikkeli KAVIKA-lehdessä v.1992 ESITTELYSSÄ KAVIKA OY:N ALIHINKKIJAYRITYS JANAVALO OY Janavalo Oy aloitti Kavikan alihankkijana vuonna -83. Ensimmäisenä suur-urakkana oli valmistaa Kavikalle pöytä- ja lattiaritilöitä vuosien varrella kertyneistä RST- jätepaloista. Jätettä käytettiin ensimmäisen vuoden aikana yli 50 tonnia ja ritiläsäleitä valmistui useita satojatuhansia kappaleita. Hyötykäyttöön jätteestä saatiin noin 50-90% palojen muodosta ja koosta riippuen. Vuosien varrella…

Ehti mennä liian monta vuotta ennenkuin sain tämän historiikin kasaan ja niin moni asia ja ystävä teistä työtovereista jäi vanhenevasta mielestä hämäriin muistikuviin.   Ne jotka osuivat kameran eteen aikanani, muistan suurimmalta osin, mutta moni vältti sen kameran salaman ja niin muistini ei saanut sitäkään tukea.  Anteeksipyyntöni teille, joita en osannut nimetä kuvista, jos kuvanne löydätte….

LOPEN LEHTI    Keskiviikkona 9. tammikuuta 1991 Heimo Kuukkanen 50 vuotta Janavalon  toimitusjohtaja Heimo  Kuukkanen pyörittää ohutlevyalihankintaan keskittynyttä yritystä  kantatie 54:n  pohjoispuolella.  Maanantaina 14.1. Heimo Kuukkanen ei ehdi paneutua työasioihin, sillä silloin vietetään hänen  50-vuotispäiviään, joille hän kutsuu loppilaiset työkumppanit, ystävät ja tuttavat juhlistamaan tapausta Janavalon tiloissa.   Heimo Kuukkanen on maltillisen tuntuinen, tärkeilemätön mies, joka löytää…

Välivuosi 1991 Tammikuun puolivälissä, 50-vuotisjuhlissani ja läksiäisissäni Janavalon Lopen tehtaalla, jäin hetkeksi puheisiin myös alihankintapäämiehemme Kavika Oy:n omistajien kanssa. Tj. Kari Kavonius ja hallituksen puheenjohtaja Viljo Kavonius kyselivät jatkosuunnitelmistani Janavalon jälkeen ja kerroin etten mitään ole vielä lyönyt lukkoon. Hän ehdotti, että tulisin heille laserleikkauspalveluita myymään ja vähän muihinkin tehtäviin. Mikäpä siinä minun kohdaltani; ennestään…

Laman oireita näkyvissä  1990 Vuonna 1989 tapahtuneen markan revalvaation jälkeen alkoi 1990-luvun taloudellinen kriisi näkyä seuraavana vuonna myös teollisuustuotannon lievänä supistumisena. Teollisuustuotannon pieneneminen johtui myös monesta muusta samanaikaisesta tekijästä: idänvienti tyrehtyi miltei kokonaan. Rakveren toimitustemme loppuja lähti alkuvuodesta aikataulun mukaan ja uusikin oli käynnistymässä Neuvostoliiton Chistopoliin, joka sijaitsee Uralin tällä puolen, Kazanin kaupungista kaakkoon.  Rakvere…

Tervalo käynnistyy 1989  Jo 1988 puolella hain tuotantopäällikköä ja erittäin sopiva mies näytti löytyvänkin, mutta pahasti levällään olevien Airamin neuvottelujen vuoksi en Huopaisen Erkkiä uskaltanut palkata vielä.  Erkkipä oli fiksu ja tarjoutui suoraan Airamille ja kaupat tuli. Johtaja Korkka sieltä soitteli, että tunnenko tällaisen Huopaisen ja sanoin tietäväni ja että olisin palkannutkin, jos tilanne olisi…

Airam astuu kuvioihin 1988 Heti vuoden 1987 tilinpäätöksen raakaversion saatuani päätin yrittää uudelleen rahoittajaosakkaan hankkimista tai yrityksen myyntiä ja  24.1.-88 sunnuntain Hesariin laitoin 2x40mm:n pikkuilmoituksen MYYDÄÄN LIIKEYRITYKSIÄ- osastoon.  Kehuin ja kerroin, mitä nyt tuohon tilaan mahtui ja vastauksia tuli yhteensä 13 kpl poste restante- osoitteeseeni Helsingin pääpostiin. Niistä puolet sain heti heittää roskiin, mutta loput…

VR:n reikälevyjen maalaustyö Janavalossa 1988     . Oliko lakkojen vaiko vain kesälomien seurausta, kun kesän korvalla Valtionrautateiden konepajalta soitti ostaja ja kysyi, maalaisimmeko heille alun toistasataa reijitettyä alumiinilevyä. Vakitoimittajalta he eivät nyt saa, kun on kesäloma-aika sielläkin. Kyselin tietoja levyistä ja sain lyhyen kuvauksen noin metri kertaa kaksi kokoisista ja täynnä neljän millin reikiä olevista…

Tervaloa rakennetaan Heti alkuvuodesta löimme Oilan Ramin kanssa viisaat päämme (päämme ainakin) yhteen ja päätimme selvästi näkyvistä riskeistä huolimatta perustaa valaisinvalmistukseen oman yksikön.  Siedettävän hintaisia vuokratiloja oli vapaina Tervakoskella joten yrityksen nimeksi tuli automaattisesti TervaloOy.  Kummallakaan meistä ei ollut irtorahaa pääomaksi, joten yrityksen omistajiksi tulivat Janavalo ja Keravalo 45%:lla ja me henkilöosakkaat 5%:lla eli 5000mk/nenä….

Lakkoiluvuosi 1986  Kotimaiset lakkoilut sotkivat taas totaalisesti taloutemme muuten hyvistä lähtökohdista huolimatta. Toinen maailman laajuinen päänsärky tuli myös meille öljyn hinnan romahduksesta. Jossain Ryttylän nurkilla raskaassa peltilastissa ojaan päätynyt Toyota Dyna pakettiautomme korvattiin olosuhteitten pakosta ja tilalle saatiin 30.000 mk:n välirahalla Mitsubishi Canter.  Siinäkin oli hentoiset pakun jouset, johon käynti Vallilan Takomolla Helsingissä auttoi kovasti…

Uusinta teknologiaa Lopella 1985 Valaisinrintamalla oli tässä kohtaa taas vaihteeksi synkkä vuosi. Kilpailu oli veristä, joka tarkoitti monien suurempien yritysten kohdalla jopa tappiolla myymistä. Sitä se alkoi olla jossain määrin myös meillä, sillä valmistuserät pienenivät jatkuvasti ja valaisinvarastoa pidimme vain Keravalolle jonkin verran kalustamattomana eli ilman sähköosia. Kevään korvalla saapui vihdoin tilaamani Wiedeman Centrum C1000-…

 Vaativia asiakkaita Janavalolla 1984 Keravalon perustaminen edellisvuoden lopulla osoittautui myös onnenkantamoiseksi, sillä Frestan tilauskanta romahti taas keväällä pahasti.  Oma mallisto aiheutti tosin suunnittelu- ja varastointikustannusten merkittävän kasvun.  Myös Kavikan ostot vähenivät huomattavasti alan heikentyneen kysynnän vuoksi. Esille tulleisiin investointitarpeisiin ja vanhojen vekselilainojen maksuun tarjosi SYP:n pankinjohtaja V.J.Tarkiainen 1,5miljoonan edestä edullista koriluottoa, jossa oli useampia valuuttoja,…

Taidot karttuvat 1983 Henkilökunnan vaihtuvuus väheni lähes olemattomiin ja ammattitaito kehittyi suorastaan silmissä.  Myös tuotantopalkkio- projektin aikana opitut  uudet työtavat kehittyivät, samoin henkilökemiat. Nyt oli ihan normaalia ja jokapäiväistä, että seuraavan työvaiheen tekijä kävi tarkistamassa edeltävän työvaiheen heti ensimmäisten palojen valmistuessa. Esimerkiksi kanttaaja kävi leikkurin takaa sieppaamassa ensimmäiset putoavat palat tarkistaakseen, että mitat ovat piirustusten…

Tuotantopalkkiokokeiluja 1982 Lopella Tuon edellisvuoden raskaan tappiollisuuden jälkeen oli pakko keksiä uusia lääkkeitä vaivaan.  Niitä löytyi tosin jo asiakkaitten lisääntymisen myötä, mutta myös uusin ponnistuksin henkilöstön kohdalla.  Päätimme aloittaa tuotantopalkkion maksamisen ja sen alkuperäinen syy lähti muutaman maalariveljeksen mielipiteistä, joiden mukaan he eivät voineet ymmärtää miten tehdas voisi olla tappiollinen vaikka johtaja kerää miljoonia taskuunsa….

Vakavia käynnistysongelmia Lopella 1981 Loppusyksystä -80 oli jo selvinnyt, että yli kolmannes henkilökunnasta ei lähtisi töihin Lopelle asti, sillä Turengin suunnassa, lyhyemmän työmatkan päässä oli nyt hyvin töitä saatavana.  Tilanteen selvittyä sain Helsingin suunnasta sukua, tuttuja ja tutuntuttuja hommiin. Lopulta näitä Hesalaisvahvistuksia oli maalari ja monitoimimies Nylanderin Juha, koneasentaja Hietasen Vesku ja velipoika yleismies Kuukkasen…

Halli nousee Lopelle 1980 Teräshallit Oy:n 30.5.-79  annettu alustava tarjous Lopelle rakennettavasta hallista hyväksyttiin edullisimpana.  Toteuttamisehdoksi jäi tietenkin, että saamme Valtion Investointirahaston ja Lopen kunnan lainat 700tmk ja 500tmk eli yhteensä 1.2 miljoonaa mk.  Inran lainan saannin ehtona oli talvirakentaminen joka kyllä tuli pirun kalliiksi monestakin syystä. Rakentamissopimus Lopen kunnan kanssa allekirjoitettiin 16.10.1979, mutta tilanne…

Kotokulma- lehti  syyskuussa 1979 Leppäkoski menettää valaisintehtaan ! Vihreä välkkyy Janavalolle Lopella Leppäkoskella toimiva loistevalaisintehdas JanavaloOy muuttaa ensi vuoden syyskuuhun mennessä Lopelle. Lopen kunta myy yritykselle noin puolentoista hehtaarin teollisuustontin Uusi-Uotilan alueelta kirkonkylän läheisyydestä. Kunta myöntää yritykselle 600.000 markan luoton, joka kiinnitetään ensisijaisesti teollisuuskiinteistöön. Loppurahoitus, 600.000 markkaa taataan Inran kautta Postipankille. Laina-aika on kymmenen vuotta…

Helsingin Metron valaisimet  v.1979 Alkuvuoden hiljaisen hetken mentyä tuli Frestasta Glamoxiin työpaikkansa vaihtanut Wiklundin Kurre (Kurt Wiklund) taas käymään ja tällä kertaa asiana oli Helsingin metrojunien valaisimet.  Hän esitteli piirustuksia ja tarjouspyynnön teknistä puolta laveasti ja oli syytäkin, sillä vaatimuslista oli pitkä kuin nälkävuosi.  Piti olla pölytiivistä, piti olla sinkittyä peltiä, piti olla ilkivallan ja…

Ahtaus ahdistaa Leppäkoskella 1979 Vuodet tuntuivat nyt vihdoin olevan ainakin työllisiä ja kyllä sitä tulostakin näytti hieman syntyvän.  Liian vähän tosin mielestäni työn määrään nähden.  Laskeskelin vuoden alussa päivänä muutamana, että tällä Leppäkosken tehtaallamme kahdestakymmenestä työntekijästä 3-4 pelkästään kantaa tai siirtää tavaraa paikasta toiseen tilanahtaudesta johtuen.  Viime vuonna olimme hukkua valaisimiin Irakin toimituksen aikanakin ja…

Hämeen Sanomat 1978.  Juttusarjasta Kanta-Häme Yrittää Vienti pelasti työpaikat Leppäkoskella toimivan Janavalo Oy:n  toimitusjohtaja, henkilöstöpäällikkö, lähetti ja  kirjanpitäjä Heimo K u u k k a n e n, 37,  kertoo ottavansa mieluummin stressin liiasta työstä kuin työttömyydestä, jos yrittäjän tuollainen on yleensä otettava. Tällä hetkellä Janavalo Oy:ssä ainakin on työtä parille kymmenelle työntekijälle kiireen kanssa,…

Janavalo osa 10 Vientiä Irakiin miljoonalla 1978 Irakilaisiin ammattikouluihin tarvittiin yli 20.000 kpl valaisimia.  Kaupan saamiseksi tehtiin taas töitä olan takaa ja lähes yötä päivää, sillä muitakin halukkaista toimittajia oli yllin kyllin.  Ensimmäisen tarjouskierroksen päättyessä päämiehemme Fresta oli noin 10 prosenttia kalliimpi  kuin halvin seuraava.  Myynti-insinööri “Kurre”, Kurt Wiklundin kanssa tätä ongelmaa ratkottiin “hiki päässä”…

Forssan kaupungintalon valaisinurakka v.1977 Vuoden -77 alkupuoli oli vanhan kaavan mukaan hiljaista aikaa valaisinrintamalla. Olimme kuitenkin saaneet hehkulamppuvalaisinkaupan mukana asiakkaaksemme myös Fresta Oy:n, joka oli nyt aloittanut voimakkaan panostuksen rakennusteknisten valaisinten markkinointiin. Tänä keväänä uutena suurehkona kohteena oli Forssan kaupungintalo, jossa oli hieman erikoisempia valaistusratkaisuja ja värimaailmoja. Ratkaisut olivat siten erikoisia, etteivät ne olleet muillekaan…

Kotokulma -lehden artikkeli v.-76: Sähköisesti epoksijauheella,  Janavalo kokeilee uutta maalaustapaa Janavalon valaisintehtaalla Leppäkoskella on jo jonkin alkaa kokeiltu uudenlaista maalaussysteemiä, ruiskumaalausta epoksijauhemaalilla. Tehtaan työnjohtaja Timo Kesti kertoi, että uusi systeemi on huomattavasti edullisempi kuin entinen ns. märkämaalausjärjestelmä. Epoksijauhemaalauksessa täysin kuiva maalijauhe ruiskutetaan neljän kilon paineella kappaleeseen, johon se kiinnittyy sähköstatiikan ansiosta. Kappale on varattu sähköisesti…

Janavalon osakaspohja pienenee 1976   Vuodenvaihteen jälkeen myynti väheni uhkaavasti, mutta keplottelimme mitenkuten kevääseen, jolloin taas lomakautta vasten oli reilummin töitä. Käytimme jo tutuksi tulleella tavalla heikomman työllisyysajan valmistamalla “jätepelleistä” eli levynleikkauksesta jääneistä hukkapaloista valaisinten pien’osia. Tällä tavalla olimme tilausten tullessa kykeneviä valmistamaan ne nopeasti asiakkaille. Raaka- aine oli tässä tapauksessa “ilmaista”, mutta työ oli…

Vientikauppaa Saudeihin 1976 (Suoraa jatkoa edelliseen tarinaan) Tämä Seppo Pentinpuron / YIT:n yhteydenotto oli todellakin kuin lottovoitto tuolloisessa tilanteessamme. Siinä oli tietysti myös ongelmansa, sillä meillä ei hetken mietittyämme ollut edes riittävästi tiloja sen toimittamiseksi. Määrät olivat käsittämättömän suuria ja toimitusaika lyhyt niihin nähden. Tarjouksemme käsittelyä YIT:llä odottaessamme hankimme lisäkapasiteettia särmäykseen ostamalla Metallikolmikko Oy:ltä käytetyn,…

1975 oli suoranaista jatkumoa edellisvuodesta. Myynti pysyi kohtuullisella tasolla, mutta loppuvuodesta ennusteet tulevalle vuodelle 1976 olivat jo, jos mahdollista, vielä synkemmät  rakennusalalla alkaneesta lamasta johtuen. Lama taas johtui osin pankkien antolainauksen hyytymisestä jo vuoden -73 puolella. Edellisvuoden -74 tuloksesta jäi hieman voittoa ja päätimme jakaa sen osakkaiden kesken pienen palkan jatkeeksi. Osinkoa kuittasimme huimat 500mk…

Vuosi 1974, kun hain lainaa Kelasta Maailmantalouden kasvu katkesi öljykriisiin 1973. Lama heti vilkkaan investointikauden jälkeen kiristi pankkien maksuvalmiuden äärimmilleen varsinkin, kun taloutta aluksi tasapainotettiin vain erittäin kireällä rahapolitiikalla. Rediskonttauksen ehtoja kiristettiin ja keskuspankkivelan korosta tuli ajoittaisten devalvaatioiden rinnalla rahapolitiikan tärkein ohjailuväline (rediskonttaus /jälleendiskonttaus tarkoittaa sitä, että keskuspankki ostaa toisen pankin diskonttaaman vekselin ja diskonttaa…

Lakkokevät ja -kesä 1973 sekä öljykriisi “16.1.1973 päivätyllä kauppakirjalla me perustajaosakkaat, Heimo Kuukkanen, Timo Kesti ja Viljo Pesonen, ostimme EL-Tuote Oy:n konkurssipesältä 80.000 mk:n kauppahinnasta peruskäyttöomaisuuden, joka käsitti kaikki tehtaan koneet, työkalut, raaka-aineet sekä puolivalmiste- ja valmistevaraston. Kaupan rahoitus jakaantui siten, että paikallinen Janakkalan Säästöpankki myönsi 45.000mk/7v ja PYP-Oulunkylä 20.000mk/4v, plus 12.000 ja 8.000mk:n vekselit…

Tuotanto käynnistyi Janavalossa keväällä 1973 Osuimme yrityksemme alussa heti mitä vaikeimpaan kohtaan Suomen- ja maailmantaloudessa. Pääsimme heti ensipäivistä nauttimaan öljykriisistä, joka nosti polttoaineiden hinnat pilviin ja rampautti ison osan myös Suomen teollisuutta. Rahoitus oli sananmukaisesti kiven alla ja ainut keinomme selvitä oli tehdä itse pitkää päivää palkatta, johon olimme tosin jo aloittaessamme pankinjohtajan pakeilla sitoutuneet….

Janakkalan kunnan Leppäkosken kylässä, siinä aivan aseman lähellä, viisisataa metriä Turenkiin päin, oli nyt meidän valaisintehtaamme. Siinä oli punatiilistä teollisuuskiinteistöä kaksikymmentäviisi metriä tien suuntaan ja kymmenen metriä tiestä poispäin kahdessa ja puolessa kerroksessa. Korkeutta oli alemman pihan tasosta katon harjalle reilut kymmenen metriä. Entinen Janakkalan Janan harjoitus- ja yleisötila ja nykyinen tehdassali oli viisi ja…

Tämä tarina alkaa vuoden 1972 syksyllä, kun Seppo Ahonen  oli vielä Sähkö Oy Leväisen tai sen konkurssipesän palveluksessa. Hän soitti päivänä muutamana meille Sähkö-Puotiin ja kysyi kiinnostaisiko viisisataa kappaletta erittäin edullisia loisteputkivalaisimia. Kiinnostivathan ne. Tv-, radio- ja sähköasentajallamme, Kestin Timpalla (Timo Kesti), oli yhteyksiä kotiseutunsa Raahen sähköliikkeisiin ja hän soitteli muutamia läpi kartoittaakseen markkinoita. Itse…

Janavalon tarinat v.1972 -1991 “esipuhe” Aloita tästä Hyvä lukija.  Olet Janavalon aikani, itse kokemieni ja miten kuten muistamieni  ja kertomieni tapahtumien alussa. Olen pitkän kaavan yrittäjä, joka tarkoittaa sitä, että en kouluttautunut yrittäjäksi, vaan vain ajauduin.  Se taas ei tarkoita sitä ettenkö olisi joutunut hyvinkin alkuvaiheessa perehtymään liiankin kanssa yrityselämän lainalaisuuksiin.  Pitkää päivää tehdessäni lohduttauduin…