Cu-ja Ms-ritilöitä Janavalossa 1976

  Olisikohan ollut Elektro-Dynamon tilaus vai kenen, mutta erittäin kiire työ ja tiukka vaatimustaso oli eräällä upotettavien hehkulamppuvalaisinten ritilöillä, sillä niitä piti olla puolensataa kuparinvärisinä ja saman verran kullanvärisinä. Kullanväriksi kelpasi messinki, mutta kaikki piti olla kirkasta, kiiltävää ja suojalakattuna. Hintaneuvotteluissa pääsimme kerrankin “sanelemaan” hintamme, kun kiire oli ja arvelimme, ettei täälä hommalla olisi paljon kilpailijoita tyrkyllä. Ei ollut.
  Tilaukseen kuului myös saman verran muita ritilävärejä jotka saimme eloksoitua Pursolla Siurossa, Tampereen kupeessa. Kestin Timppa ajoi eestaas matkat sinne ja patisteli suurinpiirtein vieressä, kun hommaa siellä tehtiin ohituskaistalla.

  Yhtään ainutta kuparista tai messinkistä ritilän osaa ei tietysti ollut valmiina nurkissa, kun näin poikkeavista materiaaleista oli kyse, mutta jostain saimme hommattua sopivat ja hyvälaatuiset pellinpalat tähän työhön. Vain tätä pikkusarjaa varten piti tietysti asentaa työkalut prässeille ja teipata niiden pinnat, ettei tule naarmuja. Kiire, kiire, kiire!
  Messinkiset piti tietysti hioa ennen lakkausta ja niin myös kupari, mutta kuparin kanssa syntyi ongelmia, kun se tahtoi hapettua minuuteissa läikälliseksi tai värikirjoon. Ongelma oli siis ritilän kokoamisaika, jolloin nuo virheet syntyivät.
  Lopulta keksin keinon: ritilät hapotetaan valmiina ja kuumapuhalletaan kuiviksi heti huuhtelun jälkeen ja sitten nopea upotus metallilakkaan ja hyvä tuli. Koko homman tein ulkona Leppäkoskella 1976, siinä talon seinustalla ja kesä kun oli, niin ei tullut ongelmia happojen ja hajujen kanssa.
  Asiakas oli hyvin tyytyväinen tulokseen.

  Kirjoitteli, Heimo Kuukkanen