LOPEN LEHTI: Heimo Kuukkanen 50 vuotta -91

LOPEN LEHTI Keskiviikkona 9. tammikuuta 1991

Heimo Kuukkanen 50 vuotta

Janavalon toimitusjohtaja Heimo Kuukkanen pyörittää ohutlevyalihankintaan keskittynyttä yritystä kantatie 54:n pohjoispuolella. Maanantaina 14.1. Heimo Kuukkanen ei ehdi paneutua työasioihin, sillä silloin vietetään hänen 50-vuotispäiviään, joille hän kutsuu loppilaiset työkumppanit, ystävät ja tuttavat juhlistamaan tapausta Janavalon tiloissa. Heimo Kuukkanen on maltillisen tuntuinen, tärkeilemätön mies, joka löytää yllättävästi myönteisiä puolia asioista. Vaikka yritys ja työ ovat Lopella, on koti yhä Helsingissä. Toisen polven helsinkiläinen Heimo Kuukkanen on monesti suunnitellut muuttoa Lopelle, mutta lasten opiskelut, harrastukset ja ystävät ovat pitäneet heidät Helsingissä. Vaimo, Sirpa Kuukkanen, on Janavalon konttoripäällikkö, joten jos pitkiä päiviä tehdään, niin niitä tehdään yhdessä. — Kotimatka on päivän rauhallisin hetki ja se on myös kahdenkeskinen hetki yhdessä vaimon kanssa, huomauttaa Kuukkanen. Yhteisiä tunnin ajomatkoja mennen tullen heille on kertynyt jo 17 vuoden ajalta, ensin Janakkalaan ja nyt Lopelle.

Heimo Kuukkanen on valmistunut elektroniikka-asentajaksi. Vuonna 1963 hän perusti Radio-TV huolto T:mi H.Kuukkanen -nimisen yrityksen Helsinkiin. Sittemmin hän luopui Sähköpuoti H.Kuukkanen -nimisestä yrityksestään vuonna 1975, mutta yritys on yhä olemassa. Janavalo aloitti toimintansa 1973 Janakkalan Leppäkoskella ja siirtyi Lopelle vuonna 1980 kunnan tarjottua takausta hallin rakentamiseen. — Toimiminen yhdessä tasossa tuntui mielekkäältä ja tulimme tänne, toteaa Kuukkanen. Loppi ei ollut hänelle ennestään tuttu ja kiitettävän aktiivisena välittäjänä kunnan ja Janavalon välillä toimi ekonomi Simo Räty. Vuonna 1988 varoituksista huolimatta halli myytiin takaisin kunnalle ja Janavalo jäi tiloihin vuokralaiseksi. — Näin luotiin rahoitusjärjestelmä rajuille koneinvestoinneille, selvittää Heimo Kuukkanen. Samana vuonna myös Tervakosken valaisinyksikkö erotettiin Janavalon tuotannosta ja myytiin kesällä -90 Idman Oy:lle. Valaisintuotanto loppui siis kokonaan ja Janavalo on nyt pelkästään ohutlevyhankkija, tuottaen erikoiskoteloita elektroniikka-, sähkö- ja koneteollisuudelle, sekä jonkin verran myös LVI-laitevalmistajille. Heimo Kuukkanen kertoo vuosien mittaan ajautuneensa ohutlevypuolelle, johon perustiedot hän sai jo koulutuksessaan. — Heikkovirtamiehet koulutetaan monipuolisiksi, joten tuotannossa huollan laitteet. ATK-laitteet ovat vastuullani ja koulutan oman väen käyttämään niitä, olen siis myös ATK-tukihenkilö. — Hyvä huoltomies pystyy korjaamaan minkä tahansa laitteen, kunhan vain tietää miten sen pitäisi toimia, Heimo Kuukkanen huomauttaa.

Elektroniikkakorjauksista aika on kuitenkin ajanut ohi ja vaikka taidot ovat tallella tv- ja radiokorjauksiin, niin työ ei kannata. — Kehitys on sen tyyppistä, että korjaaminen ei nykyisin kannata. Merkkikorjaamoissa laitteisiin vaihdetaan koko osakokonaisuus. Osat ovat halpoja, mutta työ kallista. Yrittäjän ei sovi sairastella. Niinpä Heimo Kuukkanen kehuu olleensa vain 70-luvun alussa pari päivää pois töistä korkean kuumeen takia. Muuten hän on aina ilmestynyt yritykseensä, tulipa sitten peukalot ommeltuina tai hauislihas paikattuna, niin pois hän ei ole. — Luulo korvaamattomuudesta pitää terveenä, tuumii Kuukkanen pilke silmäkulmassa. Pari kertaa vuodessa hän tekee vaimonsa kanssa viikon etelänmatkan, jonka yritys kohtuudella kestää kaatumatta. — Pari viikkoa ennen ja jälkeen loman täytyy tehdä ylitöitä, että saa lomaviikon kasaan ja työt jatkuvat sujuvasti sinä aikana. Loma-aika on totaalista irrottautumista, lähinnä nukkumista. Teemme pitkiä kävelylenkkejä ja minä teen vielä pari vuorilenkkiä. 1—1,5 kilometriä korkeilla vuorilla ei tarvitse kiipeilyvälineitä. Kävely sellaisellekin ottaa hengen päälle ja alas tullessa polvet tutisevat. Matkalla onnistun koluamaan kaikki paikalliset piikkipensaikot, joten olo alas tultua on sen mukainen, kertoo Kuukkanen lomaharrastuksistaan. Valo- ja videokuvaus kuuluvat sekä vapaa-aikaan että ammattiin. Tuotannon laadunvalvonnassa käytetään apuna videota ja Janavalon esite on koottu omista valokuvista. — Osa työstä täytyy laskea harrastukseksi, niin kuin muutkin yrittäjät tekevät, muuten työ muodostuu liian rankaksi. Sirpa Kuukkasen harrastusten mukana kuvaan on tullut myös nuorisotyö. Hän kuuluu Suur-Helsingin Kalevalaiset Naiset Ry:hyn, jonka Helka-nuoria tytär Satu ohjaa. Heimo Kuukkanen on reissannut ryhmän mukana esiintymismatkoilla Suomessa, Ranskassa, Ruotsissa ja Leningradissa. Takana on noin 30 matkaa, jotka ovat olleet samalla perheen yhteisiä lomamatkoja. Karjalaisharrastuksesta huolimatta Kuukkaset eivät ole karjalaista sukujuurta. —
Temperamentti riittää hyvin karjalaisuuteen. Tänne oli vaikeampi sopeutua. Kesti pitkään tottua hämäläisyyteen, mutta olen oppinut siitä jotakin. Hämäläisillä on hyvä ominaisuus miettiä pari sekuntia asiaa, ennen kuin sen päästää suustaan, mietiskelee Heimo Kuukkanen. Sirpa ja Heimo Kuukkasen avioliitto on kestänyt 29 vuotta, ja Heimo Kuukkanen antaa estoitta vaimolleen tunnustusta: — Hän on mahtava ruoanlaittaja ja hyvä sihteeri niin Janavalossa kuin yksityisoloissakin, loistava koordinoija. Käytännön töissä minulta pallo hukkuu, en muista kelloa enkä kalenteria. Vaimo muistuttaa käsienpesustakin, kun on vieraita tulossa, että näyttäisin toimitusjohtajalta, kertoo Kuukkanen. Hän on Lopen Yrittäjien hallituksen jäsen ja toiminut yhdistyksen sihteerinä kolmisen vuotta. Sihteerin työt vievät paljon aikaa, joten Kuukkanen on kieltäytynyt muista luottamustehtävistä. — Aikaa ei ole, joten on niin väärin ottaa töitä, joita ei pysty hoitamaan. Pidän parempana hoitaa hyvin ne tehtävät, mitä olen lupautunut ottamaan. * Tulevaisuuden haaveensakin Heimo Kuukkanen paljasti: — Jos joskus pääsen terveenä eläkkeelle, rupean kirjoittamaan yleisön osastoon Sirpan kanssa. Maailmassa on niin paljon korjattavaa. Esimerkiksi väärät luulot yrittäjän työn helppoudesta voisi korjata.
_________________________________

Keskellä Satu-tytär ja taustalla sukua ja tuttuja omalta ja Sirpa- vaimon puolelta.

Satu-tytär vas. ja Heimo K 50v. yrittää jauhemaalinpölyisillä keuhkoillaan puhaltaa 50 kynttilää sammuksiin. Keskellä Maritta Vikström.

Kunniavieraita edusti Kavika Oy:n perustaja ja hallituksen silloinen, nyt jo edesmennyt puheenjohtaja Viljo Kavonius

Kunniavieraita edusti myös Kavika Oy:n tj. Kari Kavonius ja silloisen Suomen paras pankinjohtaja, SYP:n VeikkoTarkiainen

Ja aivan ensimmäisen tarinani päähenkilöitä edustaa vasemmalla OP:n Tapio Mikkola. OP:n mies myös hlö oikealla, muistaakseni.

Tässä taas ryhmä näiden tarinain päähenkilöitä, joita ilman ei olisi ehkä koko Janavaloa: vasemmalta Ville, Viljo Pesonen. Eikka, Eino Parkkisenniemi. Heimo Kuukkanen ja Timppa, Timo Kesti.

Lisää tärkeitä vieraitani: Olavi Kurko, Pentti Halttunen, Veijo Ruottinen ja Erkki Huopainen. Aivan takana silloinen miniä Teija ja pojanpoika Jakke.

…ja vielä tärkeämpiä: Pauli Merinen, Mikko Koskinen, Heli Valtonen, Aila Kasanen ja Ari Rahikainen

Ryhmäkuvaa samasta asetelmasta

Edessä jatkon turvaaja ja yrityksen kasvattaja Erkki Huopainen ja vaimonsa Sinikka Huopainen. Taempana parhaiten tunnistettavissa Mikko Koskinen violetissa paidassa.

Seisomassa merkittävä asiakkaamme, Jotmekin toimitusjohtaja Jorma Ojalainen. Selin vasemmalla Erkki Huopainen ja oikealla Jotmekin Mikko Talja. Puna-asuista herraa en pysty nimeämään valitettavasti.

Vieraskirja kiertämässä. Poikaa vas. en pystynyt nimeämään varmasti, mutta takana seuraavana Jouni Nietula ja Jorma Toivonen ja edessä Raimo Ahola aivan häikäistyneenä.