Tervaloa rakennetaan

  Heti alkuvuodesta löimme Oilan Ramin kanssa viisaat päämme (päämme ainakin) yhteen ja päätimme selvästi näkyvistä riskeistä huolimatta perustaa valaisinvalmistukseen oman yksikön.  Siedettävän hintaisia vuokratiloja oli vapaina Tervakoskella joten yrityksen nimeksi tuli automaattisesti TervaloOy.  Kummallakaan meistä ei ollut irtorahaa pääomaksi, joten yrityksen omistajiksi tulivat Janavalo ja Keravalo 45%:lla ja me henkilöosakkaat 5%:lla eli 5000mk/nenä. (Ei näillä yrityksilläkään irtorahaa ollut, mutta ne saivat vielä miten kuten luottoa).  Tervalo perustettiin 24.2.-87 ja kaupparekisteriin se merkittiin 30.6.-87
  Yritysjärjestelyt eivät päättyneet siihen, vaan jo huhtikuulla oli pakko ostaa Keravalolle pahasti velkaantunut Candela Oy. Ideana oli tietenkin pelastaa saatavat ja myös säilyttää tuo Vaasan seudun myyntikanava.

  Tervalon maalaamon rakentaminen oli melko haastava työ tilan ahtaudesta johtuen. Millimetripaperille piirtämäni rakennekuvat näyttivät omastakin mielestäni hieman surrealistisilta, mutta pakkohan se oli sinne ahtaa. Sattumalta entinen metallimies ja työkaluasentaja, Jorma Kattainen, ilmaantui avuksi erottuaan Tenikoista. Hänen osaltaan työ kesti 1.4.- 28.8.1987 ja päättyi, kun hän löysi paremman työpaikan Kastorilta Riihimäen suunnalta. Ari Pönkkä  jatkoi hommaa.  Monimutkainen maalaamon kuljetusrata sisälsi käsi- ja automaattimaalaamon lisäksi polttouunin ja myös TRI- höyrypesurin.  Työ eteni kaiken kaikkiaan hitaasti, sillä rahaa ei riittänyt isomman porukan palkkaamiseksi eikä aina tarvikkeisiinkaan.  Loppuvuodesta palkkasin työkalusuunnittelija Pertti Laakson piirtämään suunnittelemani hydraulisen valaisinrungon kertalävistys- työkalun. Hänellä oli myös ehdotus sen edulliseksi valmistajaksi.

  Alkuvuodesta oli myös joku ohjelmointiongelma Wideman- levytyökeskuksen Abacus PC-ohjelmassa. Jonkin aikaa pähkäiltyämme päätin soittaa yritykseen, joka samoihin aikoihin oli hankkinut identtisen koneen.  Selitin asiani ja puhelimen toisessa päässä oli hetken hiljaista ja sitten ujo kysymys: “mistä te oikein puhutte?”  Selitin uudelleen ja sitten selvisi, että he eivät olleet edes avanneet koneen mukana tulleen PC-tietokoneyksikön pakkauslaatikkoa “kun ne asentajat tekivät meille valmiiksi ne parikymmentä ohjelmaa, joita tarvitsimme. Ne muutamat protot, joita tarvitsimme myöhemmin olemme ohjelmoineet koneen näytöllä”.   Hyviä kauppiaita Aspossa, kun saivat myytyä kalliilla tarpeettoman laitteen nurkkaan pölyttymään.

  Janavalon kiinteistön yleisilmettä parantamaan saatiin melkein vahingossa asfaltti pihaan.  Olisiko ollut Laatuasfaltti Oy:n porukkaa, joka teki lähistöllä asfaltointeja ja kävivät minullekin tyrkyttämässä tosi edullista tarjoustaan ja kaupat tehtiin pika-pikaa.  Tuo tarve oli ollut ilmassa jo vuosia, kun kovilla sateilla ja keväin- syksyin piha lainehti vedestä ja kurasta.  Kipeää se tietenkin teki taas rahallisesti, mutta kyllä kannatti. Puolella parani talon ulkonäkökin. Rahaa paloi n.84.000mk ja neliöhinta oli muistaakseni n.50mk x  n.1500m2 plus reunukset.

  Syyskuussa ilmestyi töitä Janavalosta hakemaan Sari Hiltunen. Hänellä oli konttoristikoulutusta ja -kokemusta, mutta meillä ei ollut sellaista tarjolla, kun Sirpa-vaimoni teki ne työt.  Kerroin ainoan vapaan paikan olevan jauhemaalaamossa. “Millaista hommaa se olisi”, hän kysyi hieman epäröiden, mutta esiteltyäni paikat ja työmenetelmän hän alkoi jo vakavasti miettiä. Seuraava kysymys koski tietenkin palkkaa ja kun sekin sattui kohdalleen hän otti työn ja ainakin vielä v.-88 joulukuun henkilötiedoista hänen nimensä löytyi ja muistini mukaan, hän oli aivan erinomainen jauhemaalari.

  Suurimmat valaisintoimitukset Janavalosta tapahtuivat alkuvuodesta edellisvuoden kaupoilla. Kaikkiaan Jamburgin kaasukylät 2:seen Siperiaan meni tämän vuoden tuotantoa noin 1,6 milj.mk:n edestä eli n.45.000kpl.  Saimme samalla purettua, viime vuodelta siirtynyttä, varastoon jäänyttä käyttöomaisuutta.  Merkittävimpiä hankintoja oli pari tietokonetta lisää ja CAD-ohjelma piirtureineen sekä levytyökeskuksen työkalut.  Yksi uusi Promecam särmäri tuli ja vanha Wila- leikkuri pantiin kiertoon vanhan kompressorin kanssa. Sen tilalla hyrisi nyt Tamrockin 3:n m3:n ruuvikompressori. Tuon hyvänä puolena oli myös se, että kaikki sen tuottama hukkalämpö lämmitti nyt tuotantotiloja.

  Faktaa: Liikevaihto 5.449.611,57 mk,  tappio 65.766,20 mk, varaston arvo 833.857,89 , oma pääoma -355 tmk ja henkilöstöä 33.  1,5- miljoonan markan korilainan kurssitappio oli nyt 10.084,45 ja korotkin jo 108.500mk.  Kaikkiaan lainoja oli tässä vaiheessa yli 3 miljoonaa mk ja muita velkoja liki 2mmk ja korkoja maksoimme noin puoli miljoonaa markkaa.  Nyt alkoi hermostuttaa tosissaan.

  Tässä kohtaa tilannetta selventää taas parhaiten silloinen toimintakertomus:
_____________

  ” Toimintakertomus 1987  Janavalo Oy
Kuluneen  vuoden  tulosta  rasittivat pääasiassa  korkeiksi nousseet korkokulut, ylityökustannukset, tilanahtaus valaisinprojektitoimitusten aikana  sekä  poikkeuksellisen suuriksi kohonneet sairauspoissaolot.  Myös valaisinten sarjatuotantoa  varten perustetun  Tervalo Oy:n  rakennustyöt  kuormittivat osaltaan tuotanto- ja  suunnittelukapasiteettiamme eikä  keskeneräisiä laitteita ja  suunnitelmia voitu tilikaudelta täysimääräisinä tulouttaa.
Tervalo- projektin venyminen puolestaan johtui KTM-n rahoituksen peruuntumisesta yhtiömme osoittauduttua konserniksi KTM:n tulkinnoissa sekä samanaikaisista suurista  Neuvostoliiton projektitoimituksista. Positiiviselle puolelle voitiin kirjata henkilökunnan  motivaation ja ammattitaidon paraneminen. Myös aloitteellisuus on lisääntynyt  huomattavasti  vuoden aikana.  Loppuvuotta kohti kohosi myös merkittävästi liikevaihto per henkilö.
  Hyvät asiakassuhteet, keskimääräistä pidemmät valaisinsarjat ja  hyvin  ennakoidut vuositilauserät olivat ne tekijät joiden avulla selvitimme vaikean vuoden.  Vuositilausten huonolle puolelle kirjattiin nk. sallittu ylitysprosentti, jonka kaikki vuositilausasiakkaat  käyttivät  maksimiinsa ja joka aiheutti pääosan ylityökustannuksista.  Ylitysprosentti tarkoitti tilaussopimusten määrien ylitystä tietyllä prosentilla ilman hinnankorotusta (sakkoa).

  Tilanahtaus  helpottanee  kevään -88 aikana, kun Tervalo Oy:n toiminta  käynnistyy  ja tilaa vievät valaisintoiminnat voidaan pääosiltaan siirtää pois Janavalosta.  Alihankintaosia tulemme vastakin valmistamaan valaisimiin. Liikevaihto kohosi aiempia vuosia korkeammalle tasolle mutta tulos jäi tappiolliseksi.   Osakkaiden  palkat olivat  yht. mk197.232,-   Lopella31.12.1987  Heimo Kuukkanen”

Kirjoitti,  Heimo Kuukkanen

Viimeksi päivitetty 16.11.2020 17:06

Hiltusen Sari ruiskumaalarina (siis oikein liuotinvärillä!)

 

Tervalon sisäkuvassa koko taustaa täyttää maalaamon rata kahdessa kerroksessa. Etuoikealla Martta ja Toivo Rissanen