Mitä on tapahtunut vuosien varrella ? Alavan Sepon ja Soilin (os.Kari) muisteluita vuosien varrelta. Tämän päivän lääkärien, lainsäätäjien ja byrokraattien mielestä ei meidän, jotka olimme lapsia 40-50-60-ja 70-luvulla, pitäisi enää olla elossa. Sänkymme olivat maalattu lyijypohjaisella maalilla. Meillä ei ollut lapsiturvallisia lääkepulloja, -ovia tai -kaappeja. Kun pyöräilimme…
Naapurin Eki 60-luvulta Eki oli naapuruston ehdoton persoona, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Reilu, iloinen ja täynnä tervettä maalaisjärkeä, vaikka kovasti selkäsairas olikin hävityn sodan jäljiltä. Eki kulki vahvoissa nahkaisissa ja teräsvahvisteisissa tukiliiveissä päivät ja teki täyden miesten työpäivän pääosin raskaassa urakkatyössä hitsarina. Illat ja viikonloput hän puuhasi puutarhatöissä. Eki heitti…
Tammelundin eli nykyisen Tammisalon vierailujen parhaita muistoja olivat serkkutyttöjen tapaamiset Savolaisten puolella. Isovanhempieni ja Savolaisen Nipan ja Jennyn tontit olivat kulmanaapureita ja kapea kävelypolku kulki tontilta toiselle. Siellä oli aina leikkikavereita, jos seuraa halusi. Oli Säde, Anneli ja myöhemmin Aila- pikkuinen, minua 6-vuotta nuorempi. Ihmettelin usein miksi en tavannut Anjaa, vaikka hänenkin piti…
Kalastajavaari, Toivo Johan Nämä muistikuvani alkavat jostain 1946, -48 kieppeiltä, jolloin isovanhempani isän puolelta asuivat jo Tammisaloon (siihen aikaan Tammelund) rakentamassaan omakotitalossa. Kävimme siellä usein vaikka omakin tonttimme Vartiokylässä oli jo raivausvaiheessa. Itse olin tuolloin viiden- kuuden vanha. Tämä tontti oli isovanhemmillani ollut ilmeisesti ainakin vuosilta 1927, -28 alkaen, sillä siitä…
Isovanhemmat Tammelundissakin olivat tärkeä osa lapsuuttani. Siellä asuivat sodanjälkeisessä maailmasssani myös serkkujani eli isäni siskon Jennyn perhe Niilo-isänsä kanssa. Jospa aloittaisin henkilögallerian vanhimmasta päästä eli Toivo Johanista. Hänen syntymäpäivänsä ei ollut likikään niin merkittävä tapahtuma kuin oli hänen nimipäivänsä Johan tai Johannes, kumpi noista sitten olikaan oikeampi, sillä monissa surullisen sisällissodan…
Reinon Mercury 300 Kesällä, joskus 1956-57 ollessani noin kuudentoista-ikäinen, soitti pikkuserkkuni Reino Marjonen (24v) Tammelundista, jossa hän asui isovanhempieni luona opiskellessaan. Hän oli juuri ostanut Mercury 300- henkilöauton entiseltä erikoisluokan kilpa-ajajalta, Flink’iltä joka asui Sipoossa silloin. Reino kysyi haluaisinko lähteä pienelle koeajolle ja minähän tahdoin. Kysyin myös samaan hengenvetoon, että saisiko…
Kokoelma tarinoistani, jotka liittyvät isääni, Viljo Kuukkaseen, tavalla tai toisella. Kun se isä tai äiti on epätavallisessa työsuhteessa, oli hän sitten myyntiedustaja, matka-asentaja, keikkamuusikko saati poliitikko, ei se perhe häntä monessa tapauksessa monenakaan päivänä vuodessa kotona näe. Jos päivät venyvät töissä pitkiksi, eivät lapset näe tällaisia vanhempiaan aina normaalissakaan ammatissa valoisan tunteina tai ainakaan hereillä…
Reino Marjonen Reino on tai oli Afrikkaan “kadonnut“ pikkuserkkuni vuosikymmenten takaa. Hän tuli minulle läheiseksi keskikoulun kieliopintojen yhteydessä opettaessaan kovapäiselle ja 8 vuotta nuoremmalleen englanninkielen alkeita. Ei se tietysti auttanut, kun en niitäkään tehtäviä tai läksyjä, joita häneltä sain, “ehtinyt” harrastuksiltani tekemään. Ehdot tuli parina keväänä peräkkäin ja kyläilin Tammelundissa (Tammisalo)…
Euroviisut -73 Perhe Kuukkasemme muutettua Huhtasuontielle oli meillä nyt paremmin tilaa kutsua ystäviä kyläilemään. Kun pienen omakotitalon alakerran tilat oli saatu remontoitua pidettiin ensin tupaantuliaisia ja myöhemmin, muistaakseni 1973 alkaen useana vuonna “Euroviisuiltoja”. Tarjoilut tietysti a la Sirpa. Vakinaisina Euroviisuvieraina vierailivat Vakkalat eli Kosti ja Paula perheineen, johon kuuluivat Marita ja Martti….
Tämä “tarina” on lainattu allamainituista lehdistä joskus leikatuista leikkeistä. Se kertoo vaimoni enosta, Eino Juurisesta, joka oli tietämäni mukaan (Helsingin) Vartiokylän viimeisiä maanviljelijöitä ja hevosmiehiä. Hän oli myös suosittu kyyditsijä turisteille talvisaikaan rekineen, vain 10km Helsingin keskustasta. Hän oli myös muutamissa elokuvissa avustajana hevosineen. Eino kuoli 84-vuotiaana vuonna 2002 ja sai asua loppuun asti…
Hällin Eki Päivitetty 02.08.2021 Tämä tarina on kertaalleen “Vartsika.com”- sivuilla, mutta laitan myös tänne, kun tuntuu vähän siltä. Tutustuin Ekiin jossain 50- luvun puolivälissä ja muistaakseni Vakkalan Kostin kautta. Kävin Hälleillä, siinä Rekitien alussa silloin tällöin ja jotenkin Ekin kanssa synkkasi heti. Joitakin aikoja myöhemmin olin Ekin kanssa jo varsin syvällisissä puheväleissä. Istuksimme muutamana iltana…
Mustavuori 2009 Olin muutaman kerran kertonut lastenlapsillemme muistoja ja tarinoita seikkailuistani Mustavuoressa joka silloin, 50-60-luvuilla oli nimeltään Mustamäki. Eräänä viikonloppuna tyttärenpojat Raumalta meillä vieraillessaan pyysivät päästä näkemään noita paikkoja ja minä lupasin … Jos on kaunis ilma ja olihan se. Kävimme samalla reissulla toisessa nuoruuteni luolakompleksissa eli Vartiokylän ja Kontulan rajamailla olevan “Mustikkasuontien luolilla”. Nuo…
Naapureita Argentiinasta Naapuristossamme oli saksalaisen, Fluch’in perheen lisäksi myös perhe Costanzo Argentiinasta. He tosin asuivat Kaukopääntien puolella virallisesti, mutta käytännössä meiltä katsottuna heti piha-aidan takana. Asunnon omistajaperhe Pentinpurot muuttivat ulkomaille perheen isän työtehtävien vuoksi ja omakotitalo vuokrattiin. Siihen muutti Costanzo’jen perhe Argentiinasta. Perheen isä edusti Argentiinan laivastoa ja hän oli tullut Hietalahden Wärtsilän telakalla heille…
Tämä on siis kronikka Heimosta. Sen luojina ovat toimineet Hannu ja Juha. Kaikki tässä esitetty informaatio on ehdotonta faktaa, joka muuta väittää, niin valehtelee. Onneksi kukaan ei enää muista ja jos varsinkin Heimo väittää muuta, niin se on vain dementoituneen höpinää. Lisäksi kaikki kuvat ovat ehdottoman autenttisia ja niitä ei ole photoshopattu,… ainakaan paljoa. Tämä…