Roskispommi Brahenkadulla 1951 Olen 10v. ja siten jo siis iso poika. Asumme Läntisellä Brahenkadulla 7-kerroksisessa kivitalossa sen kuudennessa kerroksessa. Minut on äiti juuri määrännyt viemään roskapussi ulos pihan perällä olevaan roska-astiaan. Minulla on kuitenkin kirja kesken ja monta muutakin aktiviteettiä mielessä, joten tämä tehtävä selvästi haittaa harrastuksiani. Mitään mahdollisuutta kieltäytyä tästä ei…
Polkuauto Bugatti vm.1946 Osmo-eno oli koko syksyn väsännyt ruokatunneilla vesilaitoksen nurkassa hienoa vaneripintaista polkuautoa ja nyt joulun lähestyessä se alkoi olla valmis. Väriä vielä päälle; vihreää ja hopeaa, sitten ”Bugatti”-nimikyltti keulaan ja pakettiin. Olimme tavan mukaan joulua viettämässä isovanhempieni luona Helsingin Tammelundissa ja paikalla oli runsaasti sukulaisia. Aattoiltana oli tällä viisivuotiaalla vitsit…
Lentopommeja Vesilinnan kallioille 1944 Oma maailmaan tuloni ajoittui välirauhan vuosille 1940-1941, mutta pääsin jatkosotaa kokemaan juuri ennen sen loppua, sillä olin jatkosodan alkaessa puolivuotias ja sen päättyessä kolme- ja puolivuotias. Helsingin suurimmat pommitukset 1944 alkoivat, kun olin juuri täyttänyt kolme vuotta. Istuin lattialla leikkimässä äitini syntymäpäivänä 6.2.1944, kun jostain kuului valtava räjähdys…
Kirstarilla 1944-47, olen 3-6 vuotias. Lahja-äitini kävi töissä ompelijana rouva Kurton ompelimossa ja heitti minut aina aamusta päivähoitoon mummolaan Kirstarille. Joskus kolmen vanhasta eteenpäin, siis sodan loputtua, kuljin matkan yksin. Reitti kulki Läntisen Brahenkadun päähän, talon numero 12 ja silloisen Shellin bensa-aseman (nykyään Työläisäiti-puisto ja veistos) välistä, yli Sturenkadun, yli kallioiden, joilla nyt…
Kekräsalmella 1945 – 47 (olen 4-6-vuotias) Alkukesästä äiti ja isä veivät minut taas kesäruokintaan maalle sukulaisiin. Siellä oli pieni tila Kantalan Kekräsalmella, jossa viljeltiin viljaa, pidettiin kymmentä lehmää, lampaita, sikoja ja kanoja, Siihen aikaan kanat olivat erittäin vapaita kanoja ja niitä pidettiin häkissä tai sisällä vain yöllä tai päivälläkin, jos kanahaukka kaarteli lähistöllä….
Tässä tarinassa olen noin kuusivuotias ja asumme Helsingin Kalliossa, Läntisellä Brahenkadulla. Vuoden 1945 kevään- kesän aikana olin oppinut neljän vanhana lukemaan; Ensin kyselemällä vanhemmiltani ja sukulaisiltani kirjaimia, pieniä ja suuria, ja sitten eräänä päivänä tivasin isältäni konstia, miten näitä kirjaimia sitten luetaan, nyt kun ne jo osaan. Isä-Viljo avasi aamulehden levälleen pöydälle ja…
Lehmän lopettajaiset Kekräsalmella 1950 Tämä tarina liittyy noihin Kekräsalmen kesiini ja olin tällä kertaa noin 10v, muistaakseni, jolloin vuosi ehkä 1950-51? Yksi tilan lehmistä oli tullut siihen ikään, että se piti lopettaa ja myydä lihoina tarvitseville. Tottakai ruhosta talon väellekin jätettiin, mutta ensisijassa myyntiin, että saatiin rahaa pientilan perheen käyttöön. …
Tämä tarina kertoo ensimmäisistä “ sankariteoistani” joita pentuna piti tehdä vain näyttääkseen kavereille, että on “ kova kundi” ja joskus kenties hieman yllytyshullukin. Yllytykseksi yleensä riitti kaverin sanomana, että jotain tota ei sitten kukaan uskaltaisi tehdä. Erilainen nokittelu tai suoranaiset tappelut kuuluivat silloisen Stadin kaupunkiympäristön pihapiireissä, kortteleissa ja kaupunginosissa “pelin henkeen” ihan niinkuin erilaiset…
Näinä sotienjälkeisinä vuosina lapsilla oli leluja hyvin vähän nykyaikaan verrattuna ja jos oikein tosissaan vertaillaan, niin ei juuri mitään. Ne vähät lelut joita oli, pidettiin visusti sisätiloissa eikä viety ulos, koska ne olivat omistajilleen arvotavaraa. Oli myös aina mahdollisuus, että joku omii ne itselleen, kun silmä vähänkin vältti. Kyllä saatettiin ottaa ulos uusi leikkiauto…
Rännikiipeilyä Vuoden -46 syksyllä Syysillat pimenivät myös minun lapsuudessani aivan liian nopeasti ja se aiheutti monenmoisia ongelmia taloyhtiössämme Läntinen Brahenkatu kympissä. Talo oli kaksiportainen seitsenkerroksinen hissitalo ja mukavan keskikokoinen siihen aikaan. Meillä oli sen ajan tavan mukaan oma talonmies ja isännöitsijä. Molemmat olivat osa-aikaisia eli kävivät päivät töissä muualla. Talonmies oli mukava, mutta jämpti…
”Jo riittää”- kevät 1947 eli vähän politiikkaa ja sukutietouttakin. Vuosi on 1947 ja maaliskuun alku. Olen siis 6v. Kaupat omakoti- eli rintamamiestontista Käätypolulla oli tehty ja Hannu-veljeni valmistautui syntymään parin kuukauden kuluttua. Keväällä 1947 olin jo erinomaisen huonoissa väleissä asuintalomme isännöitsijän kanssa Läntisellä Brahenkadulla. Hän oli taksiyrittäjä, mutta tulenpalava kommunisti. Se ei minua…
Vuoden -47 keväällä olivat Viljo-isä ja äiti saaneet ostaa kaupungilta valtion subventoiman rintamamiestontin kaukaa Helsingin liitosalueilta Vartiokylästä. Puotinkylän nimellä se taisi vielä silloin kulkea. Tontti oli turpeista peltoa, entistä merenpohjaa sanoivat, mutta multaa oli paksulti ja loppu hapanta suoturvetta. Pinta-alaa oli noin 1500m2 eli 30m x 50m. Alue oli ilmeisesti ollut joskus jossain viljelytarkoituksessa,…
Joskus vuoden 1948 syksyllä olin kaverieni kanssa seikkailumatkalla silloisten Vesilinnan kallioiden luolissa. Olin silloin noin 7-vuotias. Nykyään kalliot kulkevat Leninin puiston epämiellyttävällä nimellä ja tuon luolaston kohdalla kutakuinkin on Kulttuuritalo eli Kulttis. Nykyään myös tutumpi nimi olisi Linnanmäen kalliot, mutta silloin ei Linnanmäen huvipuistoa vielä ollut ja me huvittelimme siis ilman sitä. Tuolla…
Talven riemuja 1948, -49 Talvisiin leikkeihin kuuluivat Brahenkadulla mahtavien lumilinnojen rakentaminen. Lumiset talvet takasivat talonmiesten työllisyyden ja lumilinnojen raaka-aineen. Heti ensimmäisten suojasäiden tultua alkoi armoton lumipallojen pyöritys. Me pienimmät teimme pienempiä palloja varastoon ja isoja pyöritimme kaksi tai kolme lasta yhdessä. Isoimmat pojat, joita oli kolmesta viiteen mieheen, kokosivat aina varsinaisen, pihan yhteisen linnan…
Ihan pienestä pitäen olin kova poika hiihtämään ja varsinkin kilpailemaan. Silloinen hiihtosponsorini eli isäukko oli valmistanut sukseni aikuisten umpipuisista vanhoista risoista katkaisemalla niistä kärjet käyttööni. Niihin hän sitten oli kiinnittänyt nupinauloilla ja liimalla nahkaremmit siteiksi. Siihen lenkkiin sitten jalka työnnettiin ja hiihdettiin sitten sinne minne suksi kulloinkin vei. Jos oli sattumalta hyvä valmis latu,…
Olin jossain välissä 1948, seitsemän vanhana, mukana Demarien Nuorten Kotkain harrastetoiminnassa muutaman kuukauden ja siihen liittyy eräs kohdallani ikimuistoinen tapaus. Oli Vapun aikaa ja meille lapsosille annettiin kerhotyön tukemiseksi myyntiin jotain sinivuokko- rintamerkkejä. Muistini mukaan sadan merkin kartonki. Sainkin myytyä muutaman ja kolikoita kerääntyi taskun pohjalle. Harmi vaan, kun eivät olleet omia. Naapuritalon…
Oli jotain asiaa mummolaan ja isovanhemmat isän puolelta asuivat tuolloin Vallilassa, pari- kolme korttelia Mäkelänkatua Velodromin suuntaan Sturenkadun risteyksestä. Matkaa Brahikselta vajaat puolitoista kilometriä. Saattoi olla, että olin matkalla hakemaan jotain mummon lupaamia vihanneksia tai omenia. Heillä kun oli siirtolapuutarha Kumpulassa. Kaverikseni houkuttelin parhaan kaverini, Salosen Masan, joka asui Läntinen Brahenkatu kymmenessä, saman…
Tiilisota Brahenkadulla 1948 Brahenkatu 10 oli minun ja noin kolmenkymmenen muun lapsen kotitalo Helsingin Kallion kaupunginosassa. Sen sisäpiha oli leikkikenttä, pelikenttä, halkovarasto ja pyykinkuivatusalue, jotka asiat eivät aina oikein sopineet yhteen. Pyykkiä kuivattavat perheenäidit vartioivatkin yleensä hyvin tarkasti pyykkiensä kuivumista joko ikkunasta, jos ne olivat pihan puolelle tai sitten parvekkeilta. Tarkimmat istuivat hyvillä ilmoilla…
Tuliterät Golffarit 1950 Oli tullut kevät ja koulukin päättymässä. Olin 9v. Äitimuori oli saanut hankittua jostain sopivaa housukangasta ja siitä piti tehdä minulle golf-malliset housut kevätjuhliin ja muuhunkin “edustuskäyttöön” eli kyläilyihin. Lahja- äitimme oli ompelija, mutta lähinnä naisvaatteiden sellainen. Siksi tuli nyt asiaa Tammelundiin (Tammisalo), jossa Meeri- tätini oli ammattilainen myös miestenvaatteiden alalla. …
Jäälautalla yli Töölönlahden 1951 Tämän tarinan tapahtuma-aikana elettiin vuotta 1951, jolloin olin noin kymmenvuotias. Kevät oli alkanut tavalliseen tapaan auringonpaisteen ja vesisateen vuorottelulla. Oli sinne väliin mahtunut muutama pakkasyökin, mutta eivät ne estäneet kevään etenemistä ja jäiden lähtöä vesistä. Salosen Matti, joka asui L.Brahenkatu 10B kolmannesta kerroksessa ja minä kuudennessa, olimme molemmat juuri…
Kaveri reppuselässä Hämiksellä Muutimme 1952 alussa L.Brahenkadulta Sörkkään Hämeentie 36:een, kun isäukko sai sieltä Metallityöväenliiton työsuhdeasunnon vuokralle. ”Canjonin taloksi” kutsuivat, kun Hämeentien puolella oli sen niminen ravintola. Käynti oli Sakarinkadun puolelta kakkosesta. Parasta paikassa oli isän työ vuoksi asiaan kuulunut puhelin joka tuohonkin aikaan oli vielä ylellisyyskapine. Tähän isän toimeen kuului myös…