Tällä kertaa aloitan kronologisessa järjestyksessä eli siitä, kun Sirpa, Heimo ja Jari 6v. sekä talonvahti Taru- koira,  muuttivat Huhtikselle v.-69 , pian Jyry- pojan syntymän jälkeen elokuun alussa.

    Käätypolku 11:n pieni ja viihtyisä omakotimökki oli alkanut ahdistaa eli vaikuttaa liian pieneltä kasvavalle perheellemme.  Lisä- tai uudisrakentaminen Käätiksen tontille ei tullut kysymykseen, koska yrityksen pyörittäminen vei ajan lisäksi kaikki voimavarat ja ainoana järkevänä vaihtoehtona oli uuden ja isomman asunnon etsiminen Vartiokylän alueelta. Hesarin myynti-ilmoituksia tuli luettua viikonloppuisin ahkerasti, mutta varsinainen kiire tuli, kun myin Käätis11 tontin ja mökin “altamme”.
    Keväällä  -69 satuin TV-huoltokeikan yhteydessä mainitsemaan autokauppiaana tunnetulle Vaahtokarin Upille, että olimme myymässä Käätiksen tonttiamme ja etsimässä isompaa asuntoa.  Upi tarttui liikemiehen päättäväisyydellä asiaan ja sanoi, että hänellä olisi juuri akuuttia tarvetta ja että mitä maksaa. Kerroin pyyntimme, jolle Upi hetken naureskeli, mutta kun olin lähdössä hän kysyi: “onko kämppä kuukaudessa tyhjä, jos kaupat tehdään heti ?” Sanoin, että kahdessa kuukaudessa, mutta Upi tinki puoleentoista.  Lyötiin kättä päälle. Kotimatkalla piti miettiä miten Sirpalle kertoisin, että mökki on myyty alta ja että nyt tuli kiire katsoa sitä uutta asuntoa.  No, Sirpa otti uutisen positiivisesti ja kierteli pitkin kylää myytävissä kohteissa jotka mahtuivat budjettiimme ja ensimmäisenä yhdessä katsomamme, Lampion omistama  Huhtasuontie 9, oli lopulta se johon sitten päädyimme. Siinä oli kaksi etua yli muiden; meille sopiva hinta ja heti vapautuva.  Pihassa oli pari omenapuuta, iso kuusi ja koivuja sekä moottorivikainen Jalta-henkilöauto. Takarajalla oli pätkä kuusiaitaa ja viereisellä sivulla sankka, kostea lepikko. Tyypiltään talo oli senaikaisia pienehköjä rintamamiestaloja eikä mitään mukavuuksia sillä hintaa liiemmin saatu eli vesi tuli pumpulla omasta kaivosta keittiöön, mutta ulos se piti kantaa. Lämmitysmuotona oli öljykamiina ja keittiöliesi ja yläkerrassa Porin-Matti.  Kellarissa oli kallioinen maalattia ja betoninen tyhjä pannuhuone, jota saattoi käyttää perunakellarina. Asuintiloja oli Käätiksen mökkiin verrattuna tuplaten eli 56m2, plus yläkerran 30m2 ja lisäksi laipiot.  Sitten oli vielä kellarin tilat, jotka arvelimme laittavamme käyttökuntoon koko alaltaan. “Eihän meillä ole edes huonekaluja kaikkiin huoneisiin” päivitteli Sirpa. Onneksi oli ystävällisiä sukulaisia ja jotain löytyi entisen ja uuden asunnon vinteistäkin ensi hätään.         
    Kaupantekijäisinä pihalla olevaan pressutalliin jäi se itämainen Jalta 700ccm henkilöauto. Pihassa oli myös sauna ja liiteri, josta liiteristä teimme oitis autotallin. Jaltan sain muutaman illan ahertelulla ihmeekseni käyntiin.  Samantien  panin ilmoituksen lehteen ja kaupat tuli. Pressutallin saatoin nyt purkaa pois.
    Varsinaisen  muuttoruljanssin hoiti  juuri juhannuksen seudussa Jyryn synnytyksestä selvinnyt Sirpa-äiti serkkupoikansa Juurisen Pentin kanssa.  Itse pääsin  osallistumaan muuttoon lähinnä iltaöisin ja viikonloppuina. Viimeisellä viikolla Vaahtokarit jo saivat kantaa Käätikselle sisään omiaan ja kaikki meni siltä osin hyvin. Lampiot saivat myös oman muuttonsa hoidettua luvatusti, vain muutama laatikollinen jäi pariksi viikoksi pressutalliin Jaltan seuraksi. Kaipaamaan jäimme Käätypolun mukavia naapuruussuhteita, mutta eiväthän ne sitten katkenneet, kun ei sen pidemmälle muutettu.

Kirjoitteli,  Heimo Kuukkanen

Viimeksi päivitetty 04.01.2014 22:41

Huhtasuontie 9 hieman myöhemmin, kun asfalttikin on jo saatu tielle ja piippu hävinnyt katolta yösähkölämmityksen myötä.