Tämän vuoden leiripäivät Fiskiksellä olivat jo ennustetta tulevasta eli oli selvästi ihan kiva serkusten tavata toisiaan, mutta meistä vanhuksista näytti siltä kuin keskustelut olisi käyty netissä eikä naamakkain, niinkuin olisimme luulleet olevan helpompaa. MUTTA me olemme ikivanhaa sukupolvea emmekä ilmeisesti ymmärrä mistään mitään. Eivät ymmärtäneet meidänkään isovanhempamme.

Uimassa sentään nämä nuoret ehtivät käydä ja muoviveneillä oli kysyntää. Näytti olevan hauskaakin. Saunakin oli hyvä paikka jutella ilman kännyä ja hyvä niin.

Uimassa Fiskiksellä 2019

Muoviveneet kovilla, mutta kivaa oli.

Melkein iso poika ei enää “jaksanut noitten pentujen kanssa” vaan näpytteli  tietsikkansa kanssa.
Tätä kaikkea ihmetteli villi luontokappale katiskan takana eli jäniksenpoika  piilossaan mökin seinustalla.