Heimo-Vaijan tarinoita

  LLE  osa 9, aherrusta ja lopputili 01-03

  v.2001 – 2003   Tasaisen tappavaa aherrusta ja lopputili

  V. 2001

  Teimme koko vuoden keskimäärin puoltatoista vuoroa, joka tuntui varsin mukavalta edellisvuosien kahteen ja kolmeen vuoroon verrattuna.  Alkuvuosi meni tosin melko kiireisenä, mutta viimeisellä neljänneksellä myynti romahti yllättäen lähes 25%.   Sen alkuperä oli talousviisaiden mukaan Yhdysvaltojen suprime- kriisi ja sen seuraukset. Vientivetoisessa asiakaskunnassamme tuo kriisi tuntui heti.
  Konehankintoja ei tänä vuonna tehty.  Vain pakolliset huoltoihin liittyvät kulut olivat merkittävimmät. 3D- mallinnukseen hankimme Solid Works ohjelmiston 6700- eurolla.

  Eräs erikoinen tilaus tuli Koneen Hisseiltä, kun tarvitsivat kullalla pinnoitettuihin (Gold Mirror) 3mm paksuisiin RST-levyihin lukuisan määrän aukotuksia hissien kerrosnäppäimille ja näytöille. Kohde oli Arabiemiraateissa, jossain pilvenpiirtäjä- loistohotellissa ja vaatimukset sen mukaiset. Tarjouspyynnön ohessa tuli koepala levyä johon piti leikata työnäyte tilaajalle. Teimme näytteen ja tarjouksen, jossa vaadimme myös jokaista levykokoa kohden 10% ylimääräistä materiaalia virheiden varalta. Tuo kulta- peilirosteri oli käsiteltävä kangassormikkain ja ennen leikkausta poistettiin suojakalvo koska se olisi muuten sulanut kiinni levyyn. Leikkauksen jälkeen uusi kalvo päälle ja suojapahvit joka levyn väliin. Minkäänlaista virhettä tai jälkeä ei saanut olla peilipinnassa koska sitä ei millään konstilla saanut enää korjattua.

  Parin viikon kuluttua Kone Oy:n ostajat saapuivat neljän hengen ryhmänä keskustelemaan tarjouksestamme, jossa oli heidän mielestään 30-40% liikaa hintaa halvempaan seuraavaan tarjoukseen ja lisäksi vielä nuo ylimääräiset levyt, joita vaadimme.  Puolen tuntia asiaa vatvottiin puolin ja toisin. Sanoin kuitenkin, että hinnasta en voi tinkiä, koska laadustakaan ei voi. ”No, tehdään sitten kaupat näillä ehdoillanne”, sanoi ostopäällikkö. ”Tottapuhuen olitte ainoa firma joka pystyi tuon koeleikkauksen kelvollisesti tekemään”.  Eikä moitteen sanaa tullut myöhemminkään. Hyvä me!

  Marraskuun alusta laskutus ja kirjanpito muutettiin euromääräisiksi.  Tarjouksissa ja laskuissa oli ainakin seuraavan vuoden ajan markkamääräiset summat näkyvissä.

  Faktaa: Liikevaihto 1,639 teur, lainat 653teur muut velat 427teur, eli yhteensä 1,08meur.  Varaston muutos +24teur ja arvo 104teur, voitto  36teur. Henkilöstöä keskimäärin 15.
  Suurin asiakas oli Valmet 77 teurolla, toinen Aspocomp 26teur, Incap 15teur ja Sacanfil 12teur

***

  V.2002

  Sama meno jatkui eli keskimäärin yritys toimi puolessatoista vuorossa. Myynti takkusi edelleen ja budjetoitu vaihto aleni n.10%. Investoinnit pysyivät myös nollassa ja vain pakolliset huollot tehtiin.
  Loppuvuodesta ostin PompoMark lahjatavaraliikkeen konkurssipesän tuotemerkkeineen ja mallistoineen. Palkkasin myös tuon yrityksen entisen omistajan muuttamaan kaupan mukana seurannutta valmiste- ja puolivalmistevarastoa rahaksi samalla, kun tekee uutta kauppaa tuolla tuotevalikoimalla. Ei sekään oikein hyvin onnistunut.
  Tämä ala oli nyt mielestäni ja kohdaltani nähty ja eläkeikäkin tuli jo saavutettua.  Aloin kuulostella, josko asiakkaista tai muista yhtiökumppaneista löytyisi kiinnostunutta ostajaa yritykselleni. Keskustelut päättyivät nopeasti yrityksen liian suureen kokoon ja sitä kautta hintaan. Myös toimintamme nopea ja lyhyt sykli kauhistutti muutamaa ostajakandidaattia jotka olivat tottuneet kuukausien tilauskantaan. Meille hyvin tyypillinen tilauskanta oli viikosta kahteen. Pahimpina aikoina päivästä kahteen.

  Faktaa: Liikevaihto 1,385 Meur, lainat 459teur muut velat 465teur, eli yhteensä 924teur.  Varaston muutos -11teur ja arvo 93teur, voitto  5645eur. Henkilöstöä keskimäärin 15.
  Valmetin ostot kasvoivat edelleen, vaikka myynti muualla aleni: Valmet 158teur, Aspocomp 122teur ja Taitoks 75teur.

***

  V.2003    Lopputili

  Vuoden alussa paneuduin vakavasti yrityksen myyntiin ja tarjosin Laserlea ensi alkuun nk. ”toimivalle johdolle” ostettavaksi, mutta tuolla hetkellä heiltä puuttuva oma pääoma ja vakuudet estivät ajatuksen edelleen kehittelyn.
  Jätin oman puuhasteluni tuolla saralla ja tein sopimuksen yritysvälittäjän, Pro-Mbo:n  Aulis Vannekosken, kanssa. Hän ryhtyi aktiivisesti hakemaan ostajaa ja saikin melko pian muutaman yhteydenoton.  Kävimme läpi asiakaskandidaatteja sillä ajatuksella, että toiminta jatkuisi Helsingissä ja nykyisellä henkilöstöllä, joten suuret firmat jätettiin heti pois joukosta.  Jäljelle jäi kaksi yksityishenkilöä, joista Båsk Oy:n omistajan, Gustav Båsk’in kanssa päätimme lopulta kauppoja hieroa.

  Tilauksia alkoi taas kertyä kiitettävästi ja pysyimme budjetoidun myynnin paremmalla puolella koko vuoden.
  Alkusyksystä sattui erikoinen tapaus joka oli johtaa oikeustoimiin.  Olimme hankkineet laserien jäähdytysveden eräältä akku- ja akkuvesitoimittajalta jo useamman vuoden ajan.  Tällä kertaa sattui, että Kuukkasen Jarin mennessä vettä noutamaan hänelle osoitettiin paikka, mistä kanisterit voi ottaa ja käydä sitten vain kuittaamassa ostoksensa. Jari toi vedet Laserleen ja saman tien niitä tarvittiinkin, koska laserien huoltomies oli paikalla.  Rofin Sinair laserissa alkoi lähes välittömästi ilmetä outoja häiriöitä, joiden syytä ei osattu edes arvailla. Laserin tyhjöputkissa näkyi sateenkaaren värejä. Jossain vaiheessa vesisäiliön kohdalle osuessani tuoksahti nenääni tuttu rikkihapon haju ja yritin selvittää sen lähdettä. Päädyin jäähdytysveden tankkiin, mutta en oikein voinut sitä uskoa.  Hain huoneestani yleismittarin ja koitin sillä veden sähkönjohtavuutta, joka tietysti piti olla nolla, mutta se olikin nyt reilusti johtavaa.  Käskin kiireesti tyhjentämään tankin ja huuhtelemaan se tavallisella hanavedellä useita kertoja. Myös jäähdytyskierto huuhdeltiin perusteellisesti. Vasta myöhemmin huomasimme, että myös toiseen laseriimme oli ehditty tuota happovettä lisätä. Tarkistin myös heti kaikki nuo vesikanisterit ja kahdessa niistä oli valmista akkuhappoa eli rikkihapposeos. Kolmas oli jo tyhjennetty laserien tankkeihin.  Noista muutamista päivistä aiheutui useita vuoto- ja muita häiriöitä noille koneille ja huoltomiehiä tarvittiin useita kertoja.  Kaikkiaan kuusi huoltokertaa tarvittiin ennenkuin hapon aiheuttamat häiriöt loppuivat. Suoranaisia kustannuksia syntyi yli 21.500€ ja seisontapäiviltä 30.839€  VTT:n asiantuntijalausuntojen kera. Kiivaiden neuvotteluitten jälkeen tuo yritys suostui maksamaan nämä suoranaiset kulut vahingostamme.
  Jälkeenpäin yritettiin myös selvittää virheen syy ja syylliset, mutta meidän tietoomme ei tullut muuta kuin, että tuohon puhtaitten akkuvesien varastopaikkaan oli joku vienyt vääriä astioita. Niissä ei myöskään ollut merkintää sisällöstä.  Siirryimme vahingosta viisastuneina valmistamaan jatkossa nuo nk. tislatut vedet itse ostamallamme tislauslaitteella.

  Faktat ennen yrityskaupan vaikutuksia: Liikevaihto 1,399 teur.  Voitto  167teur. Henkilöstöä keskimäärin 16.
Valmet kasvatti osuuttaan liikevaihdossamme edelleen; Valmet 290teur, Aspocomp 115teur, Taitoks 98teur ja Planmeca 52teur.

  Kaupat Laserle Oy:stä syntyivät marraskuun lopussa liiketoimintakauppana siten, että yrityksen nimi, liiketoiminnat, konekanta ja velat vaihtoivat omistajaa kiinteistön jäädessä vanhalle yhtiölle, jonka uudeksi nimeksi tuli Laserhallit Oy.   Laserhallit Oy myös tuki Laserlen uutta omistajaa huomattavalla pääomalainalla.  Kirjoittaja lähti tässä kohden nk. yrittäjän eläkkeelle eli oli olevinaan tekemättä mitään, mutta paineli / painelee silti aika-ajoin ”pää märkänä” jäljelle jääneissä toimissaan tai harrastuksissaan ja kehittelee jotain uutta tekemistä, korjaamista tai vain kirjoittelee näitä muisteluita.  Tunnen myös luomistyöni olevan parhaimmillaan luodessani lunta. Vuonna 2010  tiputtelin sitä noin 200 kuutiota k.o. hallin katolta pojanpoika Samulin avustamana.

  Kirjoitti,  Heimo Kuukkanen