Afrikan matkamme v.2009
• Teimme elämämme ainoan oikean ”safarimatkan” Afrikkaan vuoden 2009 keväällä, maaliskuussa 9.3 -19.3. Olympiamatkat Oy:n järjestämänä. Eniten tuolla matkalla meitä kiinnosti Afrikan isot eläimet sikäläisissä kansallispuistoissa ja matkan monipuolisuus Afrikan eteläkärjestä Swasimaahan ja valtavaan Krugerin kansallispuistoon. Jälkimmäinen on kooltaan yhtä suuri, kun Uusimaa ja Varsinaissuomi yhteensä eli noin 19.000 km2 ja jatkuu tosiasiassa vielä pariin naapurimaahankin eli Zimbabween ja Mosambikiin. Gonarezhoun kansallispuisto Zimbabwen puolella on kooltaan 5.053 km2 ja Limpopon luonnonpuisto Mosambikin puolella noin 9.000 km2.
• 10. päivä lähdimme liikkeelle Kapkaupungista sitä päivän kierreltyämme ja poikkesimme Pöytävuorella, joka on noin kilometrin korkuinen tasalakinen vuori aivan Kapkaupungin liepeillä. Siellä ei onneksi meidän käyntimme yhteydessä ollut tyypillistä ”pöytäliinasumua” joka estää maisemien katselun lähes kokonaan. Näimme siellä lentelevän vuorikotkaparin ja kunnon kuvatkin sain, vaikka kotkat lensivät melko kaukana. (Katso alimmat rivit )
• Ensimmäinen luontokohteemme oli Hyväntoivonniemi eli Cape of Good Hope, joka sijaitsee Afrikan lounaiskärjessä. Siellä tutustuimme valtaviin rantatyrskyihin ja pingviineihin. Jälkimmäisille oli rakennettu ranta-alueelle numeroidut pesät ilmeisesti hoidon helpottamiseksi, mutta vapaasti pesiviäkin kiukutteli parin kävelysillan alla. Kauhea mekastus kuului sillan alta aina, kun joku kulki yli sen.
Pingviinilauma kalliotasanteella.
• 11.pvä: Swasimaahan bussimme suunnatessa poikkesimme Paarlissa, jossa on kuuluisa viinitila Nederburg. Siellä oli valtavat viinisammiot ja -tynnyrit. Tuhansia ja taas tuhansia litroja viiniä ja rypäleitä eri kypsytysvaiheissa tai valmiina. Kiertelyn päätteeksi meille tietysti tarjottiin maistiaisia ja ostaakin sai.
• 12.pvä: Matka jatkui ja 10-tunnin jälkeen seuraava pysähtymiskohteemme oli Durban- niminen kaupunki Afrikan kaakkoisrannikolla. Yövyimme ja ruokailimme siellä sekä katselimme ympäristöä.
• Bussi suuntasi nyt pääkohteeseemme Swasimaahan eli Eswatinin kuningaskuntaan, jossa asuu bantukansa swazit. Rajalla on normaalit rajamuodollisuudet eli matkustajat bussista ulos ja yksin kappalein passintarkastukseen ja kävellen muutaman kymmenen metriä rajan yli uuteen valtioon ennenkuin taas nousimme bussiimme.
Ensimmäinen kohteemme Swasimaassa oli paikallinen ”hotelli”. Hieman erikoinen, erilainen ja erittäin paikallinen Shaka Zulu Siyakwemukela tai Nisela Safaris, mutta paikka oli erittäin siisti ja aivan riittävät mukavuudet kylpyammeineen päivineen. Saapumistamme seuraavana päivänä teimme kiertomatkan ympäristöön ja poikkesimme myös orpokotiin jossa näytti olevan hyväntuulisia asukkeja.
• Krugerin Kansallispuistoon suunnatessamme jouduimme taas käymään rajamuodollisuudet läpi, mutta nopeasti se kävi oppaitten avustuksella. Ajelimme ilmeisesti Sabie- joen varsia majapaikkaamme, puistossa sijaitsevaan hotelliin, josta retkemme Kruger- puistossa alkoivat ja minne ne päättyivät.
• 13.pvä: Tänään teimme retkiä jokiympäristössä, jossa näimme lukuisia kirjavia lintuja, mutta ennenkaikkea valtavia virtahepoja joita oli kymmeniä pitkin jokivarsia, aikuisia ja poikasia.
Retket tehtiin Jeeppi- tyyppisillä maastoautoilla joihin mahtui 6-8 matkustajaa kerrallaan tai pikkubusseilla joihin mahtui parikymmentäkin turistia. Ne olivat sivuilta avoimia normaalissa ajossa ja vain kovilla sateilla ikkunat suljettiin. Ikkunat auki siis sekä näkyvyyden, että ilmastoinnin vuoksi.
• 14.pvä: Kirahveja, kaffereita, gnu-antilooppeja, seeproja, hyeenakoiria, norsuja, pahkasikoja ja tietenkin ”leijonanruokana” tunnettuja kauniita impala-antilooppeja. Niitä tuntui olevan joka paikassa.
Seepra raitoineen tuossa näytillä.
• 15.pvä illalla, kun olimme palanneet retkiltä hotellille ja oli jo tullut pimeää, kuulin yht’äkkiä parvekkeemme alta jotain liikettä. Sieppasin kameran ja näin kaksi ison isoa virtahepoa marssivan kohti hotellin uima-allasta. Niille oli tullut jano, kun olivat kiivenneet joelta jyrkähkön mäen ylös. Jostain syystä hotellin vartija ei ollut vielä aloittanut päivystystään apinoitten vuoksi, jotka pyrkivät hotellin alueelle hämärän tultua ja tekivät pahojaan, jos niitä ei ”kovalla kädellä” hätyytetty pois. Vartijat ampuivat niitä ritsoilla. Parvekkeellamme kävi meitä tervehtimässä myös suuri rukoilijasirkka.
• 16.pvä kävimme ”kylillä” tutustumassa paikallisten ihmisten valmisteisiin ja jopa rakennustarpeisiin ja rakennustapaan mm. kaisloista ja bambusta.
Virtahepo se siinä haukottelee yöllisten rientojensa jäljiltä.
• Teimme täällä myös yhden iltaretken, jolla tapasimme hyeenakoiria, leijonia ja norsuja. Toisen ryhmän matka tyssäsi yli sadan norsun laumaan ja heidän oli pakitettava pari kilometriä, mutta meidän ryhmämme osui vain kymmenen norsun laumaan ja ne antoivat meidän ohittaa. Lähdimme liikkeelle viimeisen urosnorsun ylitettyä tien, mutta ilmeisesti liian aikaisin, sillä se kääntyi ja tuli kohti korvat levällään kuin purjeet, heilutti kovasti kärsäänsä ja huusi uhkaavasti. Kuskimme peruutti nopeasti sata metriä taaksepäin ja odottelimme, kunnes norsut hävisivät näkyvistä.
Norsu-uros laumansa vartijana. Älä yritä lähelle!
• Oli myös aika hurjan tuntuista, kun leijonalaumoja tuli tiellä vastaan hämärässä. Opas varoitteli pitämään kädet ja kamerat visusti jeepin laitojen sisäpuolella, sillä leijonien mielestä kaikki ulkopuolella olevat osat autosta ovat syötävää. Teoriassa ikkunasta olisi voinut vaikka taputtaa leijonaa päähän, mutta se käsi olisi saattanut jäädä sille tielleen. Kuski toivotteli myös, että salamavaloa ei saa käyttää. Se saattaa hermostuttaa eläinten kuninkaat. Autoissa oli aina ladattu kivääri kuskin nopeasti saatavilla, jos ongelmia tulisi.
Muisteli, Heimo Kuukkanen
Siinä se eläinten kuningas tallustaa parin metrin päässä Jeepistämme jossa olisi ollut tarjolla 7 kappaletta hyvältä maistuvia turisteja. En taputellut.
Jos haluat nähdä enemmän eläinkuvia matkaltamme, niin tuossa niitä: https://www.flickr.com/photos/35193871@N03/
ja vielä lisää tuossa: https://www.flickr.com/photos/35193871@N03/sets/72157622830593753